Poneja, poneja, poneja

Täh, jouluun on viikko ja aurinko paistaa ja on lämmintä? Ei mua oo vielä joulumoodiin viritetty edes jo pystytetyllä joulukuusella ja parilla pakettiin laitetulla joululahjalla! Pitäshän sitä nyt vähintään palella, liukastella lumen keskellä ja kirota pyyhkiessä lumia auton tuulilasista aamuvarhaisella :D Meikäläisen eka lämmin joulu siis edessä viikon päästä ja samalla koittaa odotetut useamman päivän vapaat tämän yhden työrupeaman päätteeksi.

Meijjän farmikenguru ja pikku Joey!

Päivät kuluu ihan huomaamatta, töitä on saanu paiskia hiki hatussa ja elo on keskittynyt tässä kuussa aikalailla tänne keskelle ei mitään pikkukotiin, joka tunnetaan myös asuntovaununa. Duunii, ruokaa, hevostelua ihan harrastuksenakin, maalailua ja paljon unta :) Noilla aineksilla aika pitkälle tämä likka pidetään tyytyväisenä. Sain viettää yhden pitkän viikonlopun toissaviikolla, laiskottelin, pesin autoni sisältä ja ulkoa (ekaa kertaa puoleen vuoteen, krhm..), koristelin joulukuusta ja kävin Adventure Worldissa leikkimässä!

I don't care how old I am, hold my shoes!!

Dickie! Teaser stallion :) tämä pieni mies kertoo aika hyvin, onko tammat kiimassa

Vuosikkaiden preppaus alkoi viikko sitten ja kersat on käyttäytyny epäilyttävän hyvin! Reilu viikko sitten maanantaina vuosikkaat tuli laitumelta viettämään karsinaelämää arkipäiviksi ja alkoivat tehdä vähän töitä. Tiistaina kävelytyskone ja harjailua ja keskiviikkona ekan kerran napattiin noiden lisäksi kunnolla narun päähän ja kävelytys alkoi. Jos kahdestatoista vaan yksi kävi kahdella jalalla, niin musta se on paremmin kuin hyvin :D Pesupaikka on ollu enemmänkin temppuilun paikka, tai lähinnä sinne meneminen, mutta sepä onki onneks pomon hommia tapella siellä hah.
Arkipäivät vuosikasprepin aikana sisältää siis paljon noiden kanssa touhuamista, kävelytyksen ja käsittelyn lisäksi kaverustutaan harjauksen merkeissä ja totutetaan siihen, että me saadaan lääppiä mistä vaan ilman että meille näytetään hampaita tai kavioita. Viikonloppuisin muksut menee aitauksiin viettämään hetken vapaata ja miettimään, et mitä ollaan viikon aikana taas opittu. Pistettiin perjantaina tammat isolle laitumelle ja ne ei kovin yhteistyöhaluisia, kun olis maanantaina pitänyt palata koulun penkille :D Kuvia voin näköjään lisätä puhelimesta tasan nolla, joten yhdenyhtä kuvaa vuosikkaista ei tähän oo tiedossa. Well done Lumia.

Näin viime viikolla unta, että heräsin Suomesta ja ensimmäinen reaktio oli kamala paniikki. Kamalan kylmä, pimeetä ja apua, viekää mut äkkiä takasin!! Sitten onneks heräsin auringonpaisteeseen ja lämpöön. Hah, ei tää tyttö oo näköjään ihan vielä valmis kotiin palaamaan. Miten äkkiä aika meneekään, vaikka jossain vaiheessa mietti, että hohhoi jokohan vois lähtee takas kotiin, musta tuntuu, että epäinhimillisillä työajoilla oli aika iso vaikutus asiaan. Nyt kyllä oon viihtyny turhankin hyvin, tykkään duunistani niin superina ja muutennii asiat aika mallillaan:) Lähdöstä on kohta jo yhdeksän kuukautta, täh?! Osaakohan sitä enää Suomessa ollakaan, varmaan ajelee liikenneympyrät väärään suuntaan, kiroilee englanniksi ja yrittää small talkia vääntää vaivaantuneen kaupan kassan kanssa.

Nyt ois yheksän päivää töitä takana ja vielä kolme ja sit sais viettää viikonlopun vapaalla. Alkaa tuntuu jo siltä, ettei muuta teekään kun nukkuu ja tekee töitä tämmösen putken aikana, en oo edes Perthiin ajellu viikkoon :D Ehkä alkaakin jo vähän kaivata sinne toimivan wifin pariin hahhahah. Vlopun jälkeen oiski vaan muutama päivä töitä ja jouluvapaiden viettoon. Parisuhteen toinen osapuoli lentää sopivasti jouluks duunista kotiin, eli voiaan joulu viettää porukassa:) Mitään suunnitelmia ei oo tehty ylensyönnin ja yhdessäolon lisäksi, mutta noilla pääsee varmaan jo aika pitkälle. Kotiin skypeilyä jouluaattona ja täällä sitten joulua vietetään 25.päivä, millon siis availlaan paketteja ja syyään joulusafkat. Mä melkein jo aattelin, et pitäs mun varmaan jotain kotoisaa kokata mutta näillä suoduilla kokintaidoilla en taida ees kehdata kokeilla.. ei siinä mitään, jos vaan itelleen tekis niin vois huoletta kauhoa roskiin palaneet puurot ilman, että kukaan edes tietää:D

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, hyvää joulua kotikonnuille x

Once the travel bug bites there is no known antidote

Moi parin viikon hiljaisuuden jälkeen t. olen ollut niin kiireinen etten oo kerinny blogata, ku kuluneella viikolla oon jopa kolme päivää ollu töissä. Oikeesti siis suorastaan ihanan iisi viikko takana parin aika hektisen jälkeen ja tiedossa olevien parin kovin kiireisen välissä.

Aurinko on kyllä hellinyt (mua vähän turhankin rajusti jos kattoo noita kohtia, joihin ei sitä 50+ aurinkorasvaa laittanut sentin paksuudelta) ja töissä on saanu hiki päässä touhuta. Hetkittäin jopa tekis mieli kotiin lähteä viikoks nauttimaan kylmästä ja pimeästä, niin kuumista päivistä osais nauttia vähän enemmän :D Jospa tähä hiljalleen tottuis, vaikkakaan ajatus sit joulukuussa vuosikkaiden kanssa tappelusta neljänkympin helteessä ei oikein sytytä, kun pelkkä ruokkiminen tuntuu ylivoimaiselta kun mittari näyttää 35. Vuosikkaiden preppaus alkaa parin viikon päästä ja breeding season kun kerran on meneillään, niin kolme neljästä työntekijästä on raskaana, niin ironista kuin se onkin. Tää myös tarkoittaa sitä, et oon ainoa työntekijä, joka voi koskeakaan vuosikkaisiin pomon lisäksi, ennenkuin löytyy uudet tilalle. Penskat kun ei oo mitään rauhallisimpia tapauksia ole käsitellä, niin ei siinä sitä riskiä raskaana olevat halua ottaa, että raahaudut maassa hevosen perässä tai otat kaviosta osumaa. Ajatuksena kauhistuttaa se, et asioista jotain tietävät työntekijät siis lähtee ja minä, joka vieläkin oon aivan tyystin pihalla enkä varmasti tunnista 130:sta hevosesta kolmea enempää, joudun käyttämään aivojani :D

Mutta näinä runsaina vapaapäivinäni oon tehny ei-mitään ja myös aivan ihanan viikonloppureissun Margaret Riverille. Joka taitaa olla ihan ykkösiä suositelluista matkakohteista WA:ssa :) Hotelli oli aika simppeli (okei aika ruma), mutta parille yötä aivan kelpo eikä tietysti turhan kalliskaan. Perjantaina lähdettiin, kunhan mä sain duunit sille päivää tehtyä ja farmi kun on sopivasti tunnin ajomatkan päässä Perthistä etelään, eli matkan varrella:) Kokonaisuudessaan matkaa Perthistä on kolmisen tuntia.

Margaret River Resort

Perjantai-iltana käytiin syömässä Arc of Irisi -nimisessä ravintolassa. Ruoka oli ihan huikeen hyvää, mutta pääruoasta ja jälkkäristä sai kahdelta ihmiseltä pulittaa reippaasti yli satasen, eikä alkoholia edes tarjoiltu kys. paikassa, joten hintaan ei sisältyny edes ylihintaset viinat :D Ravintolalla oli BYO (bring your own) -tyyli, eli käytiin bottle shopista omat viinit ruokapöytään ja maksettiin siitäkin hyvästä sitten viis dollaria ekstraa. Tunnelma paikassa oli kuitenkin tosi kotoisa ja palvelu oli hyvä, kokkia myöten henkilökunta huolehti, että ollaan tyytyväisiä annoksiin. Kooltaan paikka oli aika pieni, mutta sopivasti oli kuitenkin yksi pöytä vapaana, kun me lampsittiin sisään.

Ei ehkä niin houkutteleva kuva, mutta meinasin kuolla kun söin ton jälkkärin. Oh my god

Lauantaina ohjelmassa oli melkein koko päivän kestävä viinikierros, johon sisältyi neljä wineryä, suklaatehdas (<3) ja panimo. Sivistyneestihän viiniä pitäs vähän maistaa, eikä juoda kaikkea mutta me ainakin pieni hiprakka onnistuttiin hankkimaan. Ehkä syynä oli maisteltujen lukuisien viinien lisäksi myös se kokonainen pullo, joka juotiin lounaalla.. Ehkä. 

Maisteltiin myös krokotiilia ja kengurua!

Viininmaistelureissu lounas ja kuljetus mukaanluettuna kustansi n. 70 dollaria per naama. Ja onhan se nyt must do -listalla, jos kerran lähtee Margaret Riverille, jossa on viinitiloja kuin sieniä sateella!

Sunnuntaina ylihintaisen aamupalan jälkeen lähdettiin takaisin kotiin, mutta ajettiin takaisin maisemareittejä rannikkoa myöten. Kotimatka vei melkein seitsemän tuntia, mutta oli kyllä näkymät sen arvoiset! Lämmintä 30C, Spotifysta hyvä playlist soimaan, mansikoita eväänä ja pysähdyksiä mitä kauniimmissa paikoissa. Vähän myös lapsetti, joten matkalla pysähdyttiin labyrintissä ottamassa vesipyssymatsi. :D Haha se oli kyllä huikeeta. Dunsborough ja Busselton oli paikkoja, missä pysähdyttiin vähän paremmin ja ai että. Siellä vois vaikka kuvitella asuvansa, niin kaunista se oli.

Upein biitsi, mitä oon Ausseissa tähän mennessä nähny! Harmi vaan, et vaihteeks tuli syötyä vähän liikaa niin ei kyennyt edes ajattelemaan bikineihin vaihtamista, kun olo oli kuin hylkeellä :D

Ravintolan terassilta, missä syötiin lounas :)

Harmi vaan, että reissun kuvasaldo on aika nihkeä, kun joku hatarapäinen unohti kameransa lauantaina ensimmäiselle viinitilalle... Sain kamerani takas sit sunnuntaina, kun kotimatkalla poikettiin sitä kautta hakemassa se :D Oon kyllä ihan uskomaton mitä tulee mun tavaroihin. Ja puhelimestakin loppui akku perjantai-iltana jo menomatkalla, kun unohdin puhelimen laturin asuntovaunuun. Tietääkseni en mitään muita tavaroita kuitenkaan hävittänyt tai unohtanut (tai en oo ainakaan huomannut). Oon ollu aina aika stressivapaa reissaaja, nimimerkillä pakkasin tavarat viikonloppureissulle viidessä minuutissa ennenkuin lähdin aamulla töihin. Ja siks varmaan laturi jäikin ja myös ainoat farkut ja paita, jotka otin mukaan oli samanvärisiä beigejä, joten ei niitä voinut edes pukea yhtäaikaa näyttämättä urpolta. Douchebag.

Tänää siis vielä vapaa ja sit oiskin tulevat kaks viikkoa töitä yhdellä vapaalla. Tänään piti olla töitä, mutta pomo soitti kotiin ajellessani eilen, että ota huominen vapaaks kun toi työvuorolista näyttää sulle aika hurjalta. No worries, varmasti otan :D Joulukuussa sitäpaitsi vapaata on vain jokatoinen viikonloppu, joten pitää kai sitä nyt nauttia sit, kun on vielä muutakin elämää kun työt..

Nyt on pakko taikoa jotain ruokaa (en saa kuulemma syödä pelkkiä keksejä lounaaksi). Kokkasin muuten ehkä kolmatta kertaa kunnolla koko ausseissa oloni aikana (krhm, vasta noin kahdeksan kuukautta..) ja pikkusen oli muuten kotoisa makaroonilaatikko hyvää!! Nyt voi taas huoletta jättää keittiöasiat muille pariks kuukaudeks, kun oon täyttänyt mun kokkauskiintiön.

Kuulumisiin,
hugs!!

Uusi duuni, uudet kujeet

Kaks viikkoa uutta duunia takana ja voisko tää likka olla tyytyväisempi!! Elelen nyt ponitytön unelmaa täällä :D Työt alkaa aamulla inhimilliseen aikaan, saat oikeesti palkkaa etkä mitää pientä könttäsummaa viikossa ei väliä monta tuntia tallilla vietät, työkaverit on mukavia, pomo huippu ja vapaatakin saa enemmän ku yhden päivän viikossa! Ja hei, onko meikän karvaiset työkaverit ehkä vaan maailman söpöimpiä. Päivät osaa olla pitkiä, mut toisaalta kun suurimman osan ajasta majailen mun asuntovaunussa niin ei haittaa töiden parissa viettää pidempiä päiviä jos ei oo ajelemassa yöksi Perthiin:)

Touchstone Farm on siis siitosfarmi North Dandalupissa, n. tunnin ajomatkan päässä Perthistä. Hevosia on reippaat sata, tän vuoden varsoja jotain 30-40 välillä ja vuosikkaita vajaa parikymmentä, joista tänä vuonna 10 menee huutokauppoihin ja joita siis aletaan prepata joulukuun alussa niitä varten. Loput on sitten kantavia tammoja, astutusta odottavia tai jo varsallisia tammoja. Oripoikia on kolme kappaletta, joista kaksi tällä hetkellä vaan astuu tammoja. Näillä on kans aika kelvot nettisivut www.touchstonefarm.com.au :)

Meillä on maanantait, keskiviikot ja perjantait eläinlääkäripäiviä, muina päivinä keskitytään siivoamiseen ja yleiseen puuhasteluun. Duunit alkaa viikolla puol kasi ja vloppusin kahdeksalta, hommia painetaan koko päivä, eikä tällä kertaa oo aikaa lorvia sängyssä puolta päivästä :D Vet dayt on yleensä niitä pitkiä päiviä, hevosia ell tsekkaa yleensä jonkun 15-20, ultraäänellä käy järjestään kaikki läpi, et tiedetään ovuloiko, onko kantavana ja miltä yleisesti näyttää ja samalla tarkistaa myös varsat. Kuulostaa iisiltä päivältä: ruokinta, pari jaardia siivota, kasata hevoset ell varten laitumilta tarhoihin ja lounaan jälkeen ell tekee taikojaan ja sit vaan hepat takas ja ruuat taas eteen. Nope, ekan viikon työtuntisaldo oli reippaat 50 :D Vaan tietysti palkkapäivänäkin meinas sit silmät tippuu päästä.. Mut toi viikko olikin kaikkien mukaan ihan jäätävä ja nyt on sit jo tuntimäärät ollu ihan inhimillisiä:D

Oon jo tän parin duuniviikon aikana kerinny nähä yhtä ja toista. Vierestä seurattuja ultraääniä on jo melkoinen liuta ja sieltä on osoiteltu uudelle tytölle mitä pitää kattoa ja missä se pieni varsanalku oikein on ja missä sydän sykkii, pieniä leikkauksia ja ompeluita, ruunauksia, astutuksia, parin vinkurajalkaisen varsan kinttujen operointia leikkauksilla, ekan aussikäärmeen kanssa yhteentörmäys, yhden tamman epäonnistunut varsominen, jonka seurauksena löydettiin aamulla kettujen syömä kuollut varsa ja tammakin käytiin lopettamassa loppupäivästä kun siitä ei ollut enää ylös nousemaan. Yleistä hevosenalkujen kanssa toimimista ja mun näkökulmasta ison farmin rutiineja ja tapoja tehdä asioita. Ja oonhan mä sitäpaitsi ihan uuno mitä tulee noihin vastasyntyneisiin ja muutaman viikon ikäisiin, kyllä mä noitten vuosikkaiten kanssa osaan tapella ja touhuta, eli mun aivoille paljon käsiteltäviä asioita:D Miten mielenkiintosta onkaan!

Feed run

Vuosikkaita oripoikia, näitten kans aletaan kk päästä touhuta!

Viime viikonloppuna mulla oli ensimmäinen vapaa viikonloppu töistä sitten ausseihin saavuttuani, jos ei lomaa lasketa :D Olipa outoo olla ihan niinku kaks päivää putkeen vapaalla, ilman että toinen oli saikkua tai jotain. Mut ei sit kuitenkaan ollu aikaa blogia kirjotella, on niiiiin kiireistä ollu.. vai oisinkohan mä vaan välillä ihan patalaiska..
Lauantaina tein mun omia askartelujuttujani (jep, seriously) ja vähä lenkkeilin ja illalla lähettiin meidän skandinaavisella porukalla Perthin yöhön. Kaks finskiä, norjalainen ja ruotsalainen, tästähän vois vaikka jonkun hauskan vitsin kehitellä hekoheko,. Juomapeliä pitkästä aikaa ja sekös olikin vähän petollista haha. Viikonloppu oli kyllä kaikkiaan siis mainio. Tälläki viikolla kaks vapaata, mitä mä oikein teen mun elämällä jos en oo töissä kokoajan?!
No joo, vaikka tätä:

Kamala polte ois hevosen selkään!! Musta tuntuu, että varaan vaikka jonkun ylihintasen maastoköpöttelytunnin, että pääsen vaan kampeamaan itteni satulaan pitkästä aikaa :D Ku eihän noita hevosia muuten tarpeeksi nää.. Ja nyt julkaisen mun tekstin äkkiä, ennenkun mun krhm luotettava nettimokkulani pätkäsee ja hävittää koko sepustuksen! Hugs!

Thailand

Thaimaan reissulta kotiuduttu, loma oli ihana, mutta ihana oli tulla kotiinkin! Sain myös jonkun kieron matkakuumeen (kirjaimellisen. Ei huvita reissata, mutta kuumetta on matkan jälkeen hahha) ja saan sit varmaan viettää vikat lomapäivät peiton alla. Uudet työkuviot kutsuu maanantaina, sunnuntai-iltana auton nokka kohti farmia ja siellä luksusmajoitukseni (lue: campervan) mua odottaa 8) miten jännää onkaan alottaa uudet työt!

Thaimaassa majoituttiin Sea Sun Sand-hotellissa ihan Patong beachin kupeessa ja saatiin masentavista sääennusteista huolimatta nauttia myös niistä kauniista (ja tuskaisen kuumista) päivistä melkein puolet ajasta:) Thaikuissa on nyt hiljainen kausi just noiden paskakelien takia, mutta mä tykkäsin vaan enemmän ku ei tarvinnu sietää valtavaa turistimäärää hah. Otettiin rennosti, syötiin liiankin hyvin (ähky tuli tutuksi ainakin kerran päivässä), tehtiin pari päiväretkeä, törsättiin rahaa ja kierreltiin siellä täällä. Ja miten mukava olikaan nähä noita rakkaita sukulaisia pitkästä aikaa!! 

Hymy herkässä

Mä oon ihan varma, että Thaimaassa ne kaikista drinkeistä tekee jotenkin erityisen vahvoja ja pari kertaa tarkasti seuranneena voin sanoa, että ei niihin turhan paljon sotketa mitään alkoholittomia lantrinkeja :D Eihän sillä voi olla muuta selitystä, et miks ekanakin iltana huomasi rantakatua hoipertelevansa hotellille ja hihittelevänsä vaikka joi olevinaan vaan pari.. eiks ni. 

Pari ekaa päivää kierreltiin ja ihmeteltiin ja tutustuttiin paikkaan. Minä myös vähäisen pöljällä luonteellani suostuttelin muutkin parasailingia kokeilemaan, kun ite sen näin rannalla ekoina päivinä. "I'm gonna do that now and u do it as well" ja lähes jo hyppäsin valjaisiin. Olihan se aika hurjaa!

Meillä oli ekat kaks päivää ihan nätti keli, mutta sitten varmaan seuraavat viis päivää vettä tulikin kuin saavista kaatamalla. Toi vertauskuva on niin osuva, sitä vettä nimittäin tuli semmonen määrä aina kerralla, että jos jäät sen armoille niin kastut likomäräksi ihan sekunnissa. Meidän eka päiväretki sattui myös sopivasti tämmöselle päivälle ja sisälsi keliin sopivasti paljon veneessä istumista. Nauratti, kun huomattiin ero esimerkiks mun ja edessä istuvan kiinalaisen tai mistä ikinä olikaan kotoisin turistin välillä. Se piti ylimäärästä pelastusliiviä pään päällä ja näytti siltä että inhoaa jokaista hetkeä. Meitsi istu ihan tyytyväisenä, vaikka kaatosade piiskaskin naamaa, enkä enää edes yrittäny olla kastumatta reikäisessä muovipussilta näyttävässä sadetakissa :D Onneks tuona päivänä sattu just sopivasti aktiviteettien kohdalle sade hellittämään ja elefantin selkäänkin sai kivuta ilman sadevarustusta. Se oli aika metkaa, parinkymmenen minuutin ratsastusretki huonontuulisella dumbolla oli aika mieleenpainuvaa! Tuo päivä sisälsi paljon ohjelmaa; elefanttiratsastusta, lukuisia saaria, kanoottiretkeilyä (mä vaihdoin ton tyytyväisenä kahvitteluun, kun muut kaatosateessa hyppäs pieniin kanootteihin), apinaluolan ja niiden veijareiden syöttelyä ja sit vielä lounaan. 

Näin kauniilla säällä meidän päiväretki alkoi!

Minä tästä vähän..ykskö pähkinä vaan..no anna tänne

James Bond Island

Päivän tyyli

Ton reissun jälkeen ei tarvinnu paljon vanhuksia meidän päähänpistoihin mukaan houkutella hahha, niin paljon ne nautti tuosta kauniista kaatosateesta ja pitkästä päivästä.. :D Parin viikon aikana ehdittiin myös shoppailla aika paljon, kävin ekaa kertaa elämässäni myös keilaamassa (olin ihan uskomattoman paska:D), nauttia pitkän päivän jälkeen hotellihuoneen ilmastoinnista ja tuijotella läppäriltä ihan luvattoman paljon nettisarjoja ja käytiinpä ampumaradallakin räikämässä. Käytiin myös katsomassa iso show nimeltään Fantasea, johon kuului kans valtava buffet törkeen hyvällä valikoimalla. Monta monenlaista aktiviteettiä mahtui reissuun ja sitten sitä lomailua, eli rentoilua altaalla drinkki kädessä! Kertaalleen käytiin oikein kunnolla Patongin yöelämässä ja aamulla sitten herättiin ilman kenkiä hotellilta ilman turhia muistikuvia loppuillalta. Jepjep. 

Tehtiin myös toinen kokopäiväretki ja suunnattiin Phi Phi -saarelle. Keli oli huikeen hyvä ja tällä kertaa tehtiin matkaa speedboatilla sellaisen pitkän hitaan paatin sijasta. Päivä oli pitkä ja tekemisen täyteinen ja nähtiin uskomattoman kauniita paikkoja ja lukuisia saaria ja rantoja. Pysähdyttiin uimaan, snorklaamaan ja nauttimaan sinne tänne. Eka pysähdys oli niin täynnä muita turisteja, ettei siellä olis edes mahtunut juuri hiekalle istumaan, mutta matkan edetessä stopit oli jo väljemmillä vesillä:) Voin myös sanoa, että oonpahan snorklannut! Vaikka inhosin lähes jokaista sekuntia koska a) näät ne kaikki pienet kalat joiden seassa uit b) paniikki, ihan vaan koska vettä ja pitää uida:D Voin myös kertoa, että ton päivän jälkeen oli ihana saapua hotellille, pistää ilmastointi päälle ja oikasta ihtensä sängylle ja uhata, ettei jaksa nousta ennen seuraavaa aamua. Enkä tainnu noustakaan.

Vähän otti vissii voimille :D

Kuvia kun koneelta löytyy päälle kaksituhatta ja jokunen sata varmaan vielä puhelimen syövereissä, niin tässä oli lähinnä pintaraapaisu :D Paikka oli kuitenkin ihan uskomattoman kaunis, niinkuin kuvista näkyy! Lähes kuitenkin yllätyin miten köyhää ja rupuista oli asuinalueilla ja yleensä kaikki rakennukset ja liikenne hämmensi Suomeen ja Australiaan tottunutta. Naurettiinkin, miten Perthin liikennepoliisit tulis hulluks tuolla. Ei Patongia voi kauniiksi kyllä sanoa muuten kuin rannoiltaan ja vähän sivummalle mennessä, mutta nää päiväreissut näytti sitä Thaimaan upeutta. Muikea reissu takana ja no, huomattavasti laihempi lompakko:) Kivoja asioita tarttui mukaan kojuista ja musta kuoriutui se porukan virallinen tinkijä hah. Vähän oli vastoinkäymisiäkin, mutta viidestä henkilöstä sentään kaksi säästyi ruokamyrkytykseltä/mahataudilta. Olin toinen onnekkaista, vaikka mä tuolla en varsinkaan varonut söinkö salaattia tai pesinkö hampaani hotellin hanavedellä. :D Vastustuskyky hyvällä tolalla.

Nyt mä taidan tehdän, no, en yhtään mitään. Niistän nokkaani, piiloudun peiton alle ja katon Dexteriä, siitä on mun loppupäivä tehty! Miten mä jaksankaan tätä rankkaa elämääni :D

Cheers!