sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Rottnest Island ja muita pieniä puuhia


Hellurei!
Tehtiin tossa pari viikkoa sitten Sonjan kanssa huippukiva pikkureissu Rottnest Islandille, josta on kerrankin hyviä kuvia, kiitos kunnollisen kameran ja naispuoleisen seuran :D
Rottnest Island on vajaan tunnin lauttamatkan päässä oleva saari upeine maisemineen, rantoineen ja isoine turistikasoineen. Onneksi oltiin liikenteessä pahimman turistikauden ulkopuolella, eikä vaikka koulun lomien aikaan. Ei muuten tällä likalla kestäs hermot isojen lapsilaumojen seassa. :D Oisin saattanu _vahingossa ajaa parin yli.

Meitä myös sää helli mukavalla reilun kolmenkympin lämmöllä, eikä ollu liian kuuma kun kuitenkin kuljettiin pyörällä. Rottnesilla useimmat vierailijat vuokraa pyörän ja ne, joita ei sydämensykkeen nostattaminen huvita (isoimpia ylämäkiä polkiessa kadutti itteäkin se valinta) voi kulkea ympäriinsä hop in, hop off - tyylisillä saarta kiertävillä busseilla.


Meitsi oli pitkästä aikaa niiiiin turistimoodissa!





Mulla ois loistavaa kuvamatskuu tosta pyöräilymestarista naamallaan, kun laukun hihna meni renkaan väliin mutta mua on jostain syystä kielletty julkaisemasta sitä materiaalia XD Oli meillä ainakin hauskaa kun perseiltiin noiden pyörien kanssa ja mäkin yritin ajaa tanko väärinpäin kääntyneenä, enkä ees tajunnu ennenku itekki meinasin olla turvallani. Vissii vähä turhan vieraantunut tommostesta lihasvoimalla rullaavasta vempeleestä autoilun takia..

Huikeita maisemia jokaisen mutkan jälkeen! Kunnianhimoinen tarkoitushan meillä oli mennä koko saaren ympäri, mutta hahhah. Meidän molempien hyvällä suuntavaistolla me uhrattiin ainakin pari tuntia ajamalla ympyrää. "Ai täälläki on näitä lauttoja!" "Ei ku me ollaan alotuspisteessä taas...." :D Saavuttiin saarelle aamulla yhdeksän maissa ja siinä kahdentoista aikaan kunnolla pysähdyttiin kivalle biitsille pariksi tunniksi olemaan ja ihmettelemään ja oli meillä snorklauskamatkin pyörien tarakalla! Ei ollu oikein kummankaan suosikkipuuhaa, mutta mä sentään vähän pidin maskia naamalla ja polskin edestakaisin. Sit jos näin kalan (ku sehän ei oo snorklauksen päätarkoitus), potkin karkuun minkä lyhyillä jaloillani pääsin.

















Riemuidiootti ja räpylät

Kotiinhan tietysti palasin kirkkaanpunaisen säären kanssa ja muiden randomien palaneiden länttien kanssa. Suihkutettava aurinkorasva on helvetin hyvä laiskalle, mutta sitä ku vähän suihkit sinne tänne, luultavasti missaat alueita. Ja jos oot siunattu vitivalkoisella hipiällä, ne on taatusti kirkkaanpunaiset aurinkoisen päivän jälkeen.

Rottnest oli siis ehdottomasti käymisen arvoinen, vaikka jotenkin ajattelin, että eiköhän niitä biitsejä oo nähny jo tarpeeksi. Taisin sievimmän pienen poukaman kuitenkin vasta tuolla nähdä! Saaren sisäosat oli tosin tylsät ja mäkiset, siellä oli kauniiden biitsien sijasta lähes kuolleita ja myrkyllisen näköisiä järviä ja hitosti ylämäkiä :D Mutta jos ei oltas menty, niin olis jääny quokat näkemättä eli kai sitä vähän sen eteen hikoili!




Ennen lähtöä käytiin vielä Domessa syömässä isosti ja kyllä oltin kotimatkalla molemmat nukahtamispisteessä :D Miten rankkaa tuo reissaus onkaan haha!!
Mut oli kyllä huippu päiväreissu!

Kävin tossa vastottain myös Caversham Wildlife Parkissa Jenitan kanssa, ainahan on mukava käyä kenguja paijaamassa!








Sivistyin kans vähän. Tiiätteks miks koalat nukkuu reilut kakskyt tuntia päivässä? Mä luulin, et ne on vaan ihan pöllyissä eukalyptuksesta, MUTTA. Ne lehdet sisältää about kaks prosenttia proteiinia eli niillä ei yksinkertasesti oo energiaa tehdä muuta. Eli ne elää ihan säästöliekillä kokoajan ja siks nukkuu, koska se kuluttaa vähiten energiaa. Koala-asiantuntija kerto, en keksiny päästä.

Pari kuvaa on kans Cottesloe -biitsiltä, jossa on Sculpture by the sea meneillään, eli siis veistoksia rannalla ja lähimaastossa. Melko hauskoja osa ja osa on sit jotain niin kummallista, että ei hyvällä tahdollakaan voinut ymmärtää artistin ajatusmaailmaa. Esimerkiks putkista ja rautalangasta tehty kasa. Nii justiin. Kuvista vois luulla, ettei rannalla ollut juurikaan ihmisiä vaan fuck me. Koululaisbussia toisensa perään ja lapsia samanlaisissa typerissä hatuissa analysoimassa putkikasoja opettajien yrittäessä pitää lapset suunnilleen samassa kasassa. :D







Huomenna starttais vikat kolme päivää Touchstonella ja sitten meitsi palaakin Ascotiin kuukaudeksi laukkahevosten pariin. Pienelle valmentajalle tällä kertaa, ootan aika innolla. Tulee olee mukavaa, vaikkakin joutuu työt alottaa pitkästä aikaa neljältä aamulla. Vähän vaihtelua, mut saa kuitenkin olla pysyvästi nyt Perthissä, eikä tarvii enää punkata asuntovaunussa. Ja kohta alkaakin kuukauden lähtölaskenta Uuden-Seelannin reissuun! Enköhän mä ne aikaset aamuherätykset kestä ja varsinkin kun sitten tietää vetävänsä lonkkaa seuraavan kuukauden reissailun merkeissä. Melko kelpoa tämä elo!