Peruspullaa

Hejdå, ei oo tullut mitään naputeltua ihan sen takia, ettei juurikaan oo ihmeempiä kerrottavaa. Töitä oon tehnyt samalla tahdilla kuin ennenkin, teemalla mä jokapäivä töitä teeeeeen (okei en oo edelleenkään luopunu yhdestä vpstä per viikko). Päivät kuluu vauhdilla ja töissäkin on ollut pääasiassa aika kivaa. Sain kuulla työkaverilta, et oon iloisin suomityttö, mitä on tavannut. :D Ja onhan meitä tuolla ollut. Jaksan kuulemma hymyillä ja naureskella, vaikka tehtäskin jotain samaa tylsää shittiä ku aina. Musta vaan töissäkin aika menee paljon mukavammin, kun ei vaan murjota ja valita :) Ja tykkään mun duunista. Monesti se töissä viihtyminenkin on ihan asennekysymys. Entäs jos miettiski kaiken sen valittamisen ja kitisemisen sijasta vaikka sitä, et meillä sentään on töitä, saadaan asianmukaista palkkaa ja ollaan kykeneviä tekee duunia? Mä ainakin oon tyytyväinen. Ja myös siihen, et teen töitä hevosten kanssa. Ei se oo mitään hehkeetä duunia tai iiseintä, mut noiden kopukoiden takia mä herään aamuisin. Ja miten mukava tunne onkaan sit kun talli on siisti, kaikki hommat on sille aamua tehty ja hevoset köllöttelee työnteon jälkeen tyytyväisinä.

Viimeks mä tänä aamuna vähän taisin yhdelle tytölle ärähtää sen asenneongelmasta hah. Ärsyttää vaan suunnattomasti kuunnella sitä "mä oon niin väsyny, vittu mitä bullshittiä tää on, ei kiinnosta, tahon kotiin" ja seurata vierestä, ku toinen kävelee vaikka ympyrää, että pystyy välttelemään niitä hommia joita ei huvittais tehdä. Jos sieltä haluaa kotiin, niin mun logiikalla ainakin asiaa auttas enemmän se, et laittas vipinää kinttuihin ja lopettas kitinän ja sluibailun. Jos listassa on enää yks ainoa hevonen, joka pitää viedä radalle ja kehtaat venailla tallilla 10-15 minuuttia tekemättä yhtään mitään ja ootella et joku muu vie sen, niin musta silloin oli jo oikeutettua kysyä, että ootko sä vittu tosissasi :D "Mutku mä en tykkää tosta hevosesta, se on ärsyttävä. Sitäpaitsi tein just karsinoita, en jaksa kävellä" no ei siinä mitään sitten, perustelut hyvät. Eihän me muut töitä tehdä tässä, niin mee sä vaan takas pakettiautolla niin mäpä lähen radalle sit ton (odottelun takia vielä ärsyttävämmän) oripenskan kanssa, joka ois voinu olla radalla jo ajat sitten, jos oisit vaan vaivautunu liikuttamaan persettäsi.

No mut, oon mä vähän muutakin tehny ku koneja vaan hoivannut ja kakkaa mättänyt. Viime vloppuna lähdettiin yhden toisen suomitytön kanssa viihteelle Perthin keskustaan. Drinksuja juotiin siellä täällä ja juostiin korkkareilla ja ilman. Saatiin myös epäluuloisille poliiseille selitellä, että mitä ihmettä puuhataan, kun junaan yritettiin ehtiä ja tienviertä korkkarit kädessä pingottiin, mitä nauramiselta ehdittiin. Mukavia tyyppejä tavattiin ja pidettiin kivaa. Alla olevat kuvat on otettu the Aviaryssa, jonka kattoterassilla hetken aikaa hengailtiin:)

Vielä tasan kaks kuukautta töitä Trevorilla jäljellä ja sit vähä uusia tuulia. Eka pienelle lomareissulle lataamaan akkuja ja sit tekemään farmille duunia. Tarkemmat suunnitelmat on vielä auki, mutta hevosten kanssa työntekoa tarkoitus jatkaa ja lähteä ainakin siksi vaadittavaks kolmeksi kuukaudeksi johonkin:) Tarkottaa siis nykyisestä kämpästä luopumista ja maisemanvaihdosta luultavasti aikalailla keskelle ei mitään. Saas nähä mitä tää elämä taas tuo tullessaan!   

Tourist stuff

Hillary's boat harbour

Heipsankeikun!
Pariin viikkoon on mahtunut kyllä taas monenlaista. Paljon töitä, kun oon tehny vähän myös toista tallia omien duunien jälkeen ja on ollu normaalia pidemmäksi venyviä kengityspäiviä. Pieni sairasloma nielutulehduksen ja antibioottien säestämänä ja apteekissa ravaamista. Kuitenkin myös paljon kivoja turistijuttuja; Hillary's boat harbour, Aqwa, Perthin museo ja kivoja dinnereitä ulkona.

Sunnuntain piti olla vapaa, mutta kävin aamutallin tekemässä, kun yksi työntekijä oli sairaana. Oltiin jo lopettelemassa hommia, eikä juuri muuta ollut jäljellä kuin tallin lakaisu, kun hra Johtaja pamahti paikalle ja päätti että nyt muuten kävelytetään hevosia. No, monen monituisen askeleen ja perseilevien hevosten takia lipsahtaneiden kirosanojen jälkeen pääsi sit kuitenkin viettämään loppupäivän vapaata ja suunnaksi aamupalan ja suihkun jälkeen Hillary's ja siellä sijaitseva AQWA eli aquarium.

Jäätävän hyvää kanapizzaa lounaaksi ja jälkkäriks churroja ja cappuccino noissa maisemissa. Ei valittamista.

Aqwa oli musta aika hintava 29aud (tai sit oon vaan niin pihi), mutta näinpähän ainakin kilppareita ja pieniä haitakin pari! Pääjuttu siellä varmaan oli iso tunneli, jonka läpi mennään ja siinä on valtava akvaario ympärillä ja näkee niitä fisuja ja rauskuja ja vaikka mitä joka puolella. Kyllä siellä noin tunnin kierteli ja katseli, ellei pidempään. Hullu kalafanaatikko vois niitä varmaan katella päivän, mutta kyllä mulle riitti vähän lyhyempikin visiitti :D

Sunnuntaina myös valittelin aika arkaa kurkkua, mutta en siitä sen suuremmin huolestunut. Kaikillahan nyt on flunssaa ja yskää ja mitä muuta. Toinen puoli sit alkoi turvota aika ikävästi ja korvakipu liittyi seuraan kans ja valolla kurkkuun vilkaistua ei tarvinnu kahdesti miettiä, et onks huomenna lähettävä lääkäriin vai ei. Antibioottikuuri ja parin päivän saikku ja olo kuin uudestisyntynyt. Tuplavapaat olikin semmonen, mitä ei vielä ole ollutkaan kuin kerran aiemmin täällä, sekin kuumeen ansiosta :D Kahden kellottoman aamun jälkeen tuntui jo, etten oo töissä ollut aikoihin. Melkein ehti laiskistua. Ihan en kuitenkaan malttanut sairastaa sängyn pohjalla (yritin, mutta aika äkkii tuli semmonen olo, että hypin seinille), joten sit päätin lääkärin ja apteekin lisäks mennä jonnekin muuallekin. Perthin museo kuulosti kivalta (ja ilmaiselta) tekemiseltä saikkupäivälle, joten tiistaina nappasin pillerit naamaan ja suihkuttelin kurkun spraylla turraksi (voittaa normaalit Strepsilsit muuten kuus nolla) ja suuntasin keskustaan.

Hevosen jalan kehitys

Monta juttua on tässä siis kerinnyt taas käydä kattelemassa ja ihmettelemässä ja nyt ehkä voikin taas hyvällä omallatunnolla tehdä ei yhtään mitään ja keskittyä tuijottelemaan sarjoja netistä ja syömään suklaata.

Sassellas Bar & Bistro

Olihan meillä muuten myös Tyynen läksiäiset pari viikkoa takaperin, kun se tyttö karkasi takaisin kotiin ja me sitten päätettin läksäreitä ja synttäreitä juhlistaa tämän suomikolmikon voimin. Mä olin töihin menossa sunnuntaiaamuna viideksi, joten pysyin vesiselvänä ja lähdin autolla. Mistä muuten kiitin itseäni, kun ennen töitä kerkisin vajaat pari tuntia nukkua ja jos olis vielä sen väsymyksen lisäks pitäny töissä krapulasta kärsiä... Huhhu. Ilta oli kuitenkin hauska, eikä sitä alkoholia onneks tarvia tanssimiseen ja samalla kurkku suorana laulamiseen hahhah. Parkkipaikan löytäminen kasinolta on vaan yhdenlainen mission imbossible lauantai-iltana, mutta kyllä se voitti taksijonossa laskuhumalassa odottelun. Varpaat ja pohkeet huusi taas hallelujaa korkkareilla reivaamisen jälkeen, mun jalat on totutettu lähinnä junttien työkenkiin teräskärjellä ja melko tasaisella pohjalla varustettuna :D 

Päikkäritön päivä tarkoittaa sitä, että kun kello näyttää seiska niin voi jo ihan hyvin hautautua peiton alle lukemaan kirjaa, eiks? Luultavasti nukahdan about kymmenessä minuutissa, kiitos ehkä myös mun terveelliselle mäkkäripainotteiselle ruokavaliolle, on vähän raskas olo just nyt :D Aamulla taas voi harrastaa kerrospukeutumista, vitja musta on tullu kylmänarka täällä! Aamulla näytti +3 ja mä valmistauduin sisätilasta poistumiseen ihan kuin joku jääkausi ois mua tuolla ulkona vastassa haha.

Peiton mutkaan siis, hugs x

Ordinary workdays

AAMU

Aamut aloitetaan 3:30 ja kello soi kuutena päivänä viikosta, yhdestä vapaapäivästä saa nauttia per viikko. Jokatoinen sunnuntai vapaa ja sitten siinä toisella viikolla aina joku satunnainen päivä yleensä loppuviikosta. Sunnuntait on iisimpiä radan ollessa kiinni, et duunit alotetaan 3:30am sijaan vasta 5am. Herätyksiin on aika hyvin tottunut ja on jo harvinaista jos sattuu hereillä olemaan yhdeksän aikaan illalla vielä. :D Ja yhtä harvinaista on myös vapaapäivinä nukkua paljon aamuseiskaa pidempään.

Rehuhuone

Komentotaulu

Aamulla ekana kaikki hevoset ruokitaan. Kaikki ei syö heinää ollenkaan, meidän tallista heinäsäkin eteensä saa yöksi 28:sta hevosesta kymmenen, mutta ruokasankosta suurin osa täyttyy kuitenkin chaffilla (olkisilpulla?). Ruokinnan jälkeen siivotaan jaardit ja lähdetään viemään hevosia radalle. Hevosilla on vapaapäivä sunnuntaisin, eli aikalailla kaikki käy tekemässä töitä joka päivä. Työntekijöitä on vaihtelevasti jotain kuudesta yhdeksään. Radalle tallilta on matkaa jonkun verran ja sitä väliä kävellään ja paljon. 

Hra Johtaja on aamusin seisomassa keskellä meidän katoksia ja lähinnä huutelee kellekin mitä tehdä ja tuikkii rauhottavia joillekin ja tekee millon mitäki kahvittelusta hevosten pesuun. Radalla on nyt aamuisin aina pari työntekijää, jotka vaan satuloi, ja pesee jos tarvis, muut kipittää tätä väliä vieden hevosia takaisin ja tuomalla uusia. pesee, kuivaa ja loimittaa hevosia. Jos hevonen startilla sinä päivänä niin vaan kävelytetään. Joskus harvoin aamuisin kans uitetaan, yleensä uimarit käy altaassa iltapäivisin. Paitsi nyt (what a shame...) kun allas on kiinni joidenki remppajuttujen takia. 

Tässä näiden hommien aikana on myös aina joku tekemässä tallissa sisäkarsinoita (12kpl), joita yleensä tehdään vuorotellen Karsinoiden teko on täällä vähän erilaista, kun ne vain lakaistaan kokonaan puhtaaksi, laitetaan sankollinen puhdasta purua ja pestään ja täytetään vesiastiat. 

Meillä hevoset vaihdetaan joka päivä niin, että ulkona jaardeissa yöpyvät hevoset viettää päivän sisäkarsinoissa. Tää on kans yks aamun (varmaan pirullisin) rutiini, kun aletaan vaihtaa hevosia ja niiden ruokakuppeja päittäin. Simppeliä, jos sitä on tekemässä porukka jotka tietää mitä tekee. Muuten yhtäkuin kaaos :D Kun hevoset on vaihdettu ja kaikki on tallissa, aletaan tehdä sit tallitöitä. Jaardit siivotaan kunnolla, paskasankot tyhjennetään, heinäsäkit täytetään, lakaistaan, katotaan et kaikki on suhtkoht siistiä ja puhdistetaan kaikki varusteet ja puretaan varustepakusta tavarat. Meillä on iso 24 hevosen talli ja tien toisella puolella neljä ulkojaardia. Joillekin hevosille tehdään treatmentit, jos on jotain muita hoitotoimenpiteitä ne tehdään kans (shampoopesua starttihevosille jne).  Tiistaisin ja keskiviikkosin tähän pakettiin lisätään kans kengittäjä, mut se ei ookkaan kuin meidän full time-työntekijöiden ongelma :D casualit häviää aikalailla puol kasilta viimestään paikalta, meitä on hyvä seisottaa siellä kengittäjän kanssa kun meille ei tarvii maksaa yhtään sen enempää vaikka vietettäs koko päivä siellä. Välillä kans meidän aamuja ilostuttaa ruokarekat tai muut "kitketää rikkaruohot"- ideat.

ILTAPÄIVÄ

Iltapäivät alotetaan kahden ja kolmen välillä, jos allas olis auki alotettas aikalailla poikkeuksetta kahdelta. Siivotaan jaardit, karsinoista keräillään paskat ja lakaistaan siistimmäks. Sisähevosilta otetaan aina molemmat loimet pois ja ulkohevosilta toinen tai molemmat, riippuu ihan kelistä. Ja sitten taas vaihdetaan hevoset ruokakuppeineen ja paksuine loiimineen ympäri. Ruokitaan, annetaan heinät niille jotka sitä saa ja jes, sitten laitetaan ne loimet takas kaikille päälle. Täällä lämpötila laskee päivän lämpimimmistä aika radikaalisti yleensä öisin, pakkaselle se ei mene mutta lähelle nollaa välillä. Hevosille siis nakataan iltapäivällä jo ohuen shiitin päälle näin "talvella" yleensä paksu toppaloimi. Joka tuntuu  mun järkeilemänä niin pöljältä, kun kotona seisotetaan huoletta lämppäreitä -20 pakkasessa ilman loimia :D Iltapäivisin lattioiden lakaisulla ei päätä vaivata, eli kaikkien ollessa loimet niskassa ja ruokaa nenän edessä, on aikalailla meidän päivä pulkassa, kunhan on talli siisti ja paku aamua varten taas pakattu.

Ulkojaardeja

Caversham Wildlife Park ja kirppareita

Moi!

Vapaapäivään herätty "vasta" seiskalta aamulla, heräillä kyllä aloin jo about neljän aikaan, mutta ei se onneks kauaa ottanut et sai unta uudestaan. Sängystä (about tunnin vötkyilyn jälkeen) hilpaisin suoraan pienelle juoksulenkille ja aamupalaa naamaan vedellessä aloin miettiä jotain kivaa päivänvietettä. Kotoa olin päättäny poistua enivei, viime sunnuntainen vp meni nimittäin ruokakauppaa lukuunottamatta kotona ja pääasiassa sängyssä maaten :D Ja mä ku tunnetusti oon tämmönen animallover94, kaikki eläintarhat ja puistot saa mut innostumaan kun jonkun pikkulikan. Suunnaksi otin siis Caversham Wildlife Parkin, jonne kotoa ajeli vajaan puolisen tuntia. Sisäänpääsy puiston kokoon nähden on aika hintava (25aud), mutta sydän suli tälle paikalle viimestään kun näki kaikki vauvakengurut ja tuituitui.

Koska Blogger on niin kurjan hidas tänään ettei kuvien lataamiseen ei riitä oikein hermot, mutta kyllä mä nyt koettelen kärsivällisyyttäni ja yritän parhaimpia latailla. Puisto oli tosiaan aika äkkiä kierrelty, ehkä pari tuntia siellä kaikenkaikkiaan vietin, luulisin ainakin kaikki osat kiertäneeni. Mun suuntavaistolla sitä ei kyllä ikinä tiedä, jos oonki vaan ympyrää kiertäny ja osan missannut. :D Kotimatkallakin vedin niin tyylikkäästi taas väärästä rampista ja eksytin itteni ja puhelimestakin loppui sopivasti credit niin ettei netti = gps toiminu. Hehheh. Mä en kyllä edes panikoi, vaikka oon ihan eksyksissä ku oon niin tottunut siihen ettei oo mitään hajua sijainnista. 

Kotona kävin välillä syömässä ja sitten painuinkin kirpparikierrokselle. Saaliina pari mekkoa, jotka olikin ihan tarpeeseen, jos tässä nyt vaikka lähtis tuulettumaan lähiaikoina ;) Mutta kiva ja nopeesti mennyt vapaapäivä takana ja yllättäen taas työt aamulla kutsuu puol neljältä. Cheers!

Heaps of horses and Nutella

Siinäpä mun päivien kaks pääasiaa, hepat ja Nutella suoraan purkista lusikoituna. Haha, okei jotai muutakin.
Tuntuu vähän pöljältä tänne kirjotella, kun oikeesti oon nyt tehny vaan duunii ja tylsiä arkiasioita. Ruokakauppaa, lenkkeilyä, pyykkäystä, päikkäreitä, mäkkäriä, kahvittelua.. So exciting.

Aattelin mä kyllä tossa, että ehkä mun pitäs napsii puhelimella kuvia jostakin päivästä enemmänkin ja vähä avata noita duunipäiviä ja niiden kulkua enemmän, jos se vaikka jotakin kiinnostaisi :)

Tänään tuntu, että hevoset yrittää savustaa mut ulos duunista, kuka potkimalla vähän ja kuka paljon. Pari ohi hujahtanutta pientä ja viatonta hutkaisua, mutta kans yksi sellainen tilanne, että karsinan takaseinää vasten ootin suunnilleen silmät kiinni, että milloin kopsahtaa. Director ei oikein tykännyt, kun komensin sitä väistämään ja veteli pari kertaa kaksin jaloin kohti. Ihania kopukoita. Nyt on onneks pääosin aika fiksusti kaikki käyttäytynyt, vaikka on niitäkin päiviä, että jokatoinen tuntuu käyvän kahdella jalalla tai saavan jotain paskaslaageja. Meillä on nyt tallissa yks ori, joka nostaa kaikkien niskakarvat pystyyn olemalla vaan niin uskomattoman ärsyttävä :D Jaardissa ja karsinassa se osaa olla ihan kusipää, ei välitä komentamisesta vaan alkaa vaan tapella lähinnä vastaan yrittämällä purra ja tulla päälle (melkein vois vannoa, et se nauttii mitä kovemmin komennat). Taluttaessa yrittää purra välillä, mutta lähinnä keskittyy siihen, et yrittää saada narun suuhun joka nyt on yhtäkuin aika voimaton taluttaja, kun jarrut on siellä hampaiden välissä tiukassa otteessa.

Onneks sieltä jaardeista löytyy myös niitä tuitui mussukoita ja ihania babyja, jotka on yleensä aika hellyyttäviä. Niinkuin yksi päivä ihana pieni Five (kääntyy kakkoseksi kohta), jonka kanssa käveltiin ekoja kertoja radan ja tallin väliä. Vanhemmat hevoset säpsähteli ja hypähteli vierestä menneen hevoskuljetusrekan ääniä, kun tää baby vaan hölmönä käveli eteenpäin. Sitten kuitenkin ennen tallia keskellä tietä oleva kamalan pelottava "keep left"-liikennemerkki oli verrattavissa hyökkäävään sapelihammastiikeriin. Höhö.

Nyt on saatava taas vähän lisää unta palloon, että jaksaa herätä huomenna vielä pirteenä duunihin ja perjantain viettää sitten vapaata :)